Siirry pääsisältöön

Haavakuvia

Kylläpä Helmi on reipas koira jo. Nämä kuvat eilen illalla otettuja, kun nuo haavat pitää suihkuttaa kerran päivässä.

Tässä joitakin puremareikiä. Nuo keltaiset ovat ihon alle pujotetut letkut, jotta tuo haavaneste pääsee valumaan ihon alta pois. Tässä on nyt hiukan vaarana, jos pääsee iho tulehtumaan, että voi tulla iholle kuolio, sitä pitää nyt seurata.

Tämä oli isompi haavariekale, joka olikin vaikea ommeltava. Siinä on 10 tikkiä. Nuo keltaiset letkut otetaan torstaina pois.


Ja koitamme tälläista verkkoa pukea noiden haavasiteiden päälle suihkun jälkee. Oli kyllä aika vaikeaa hommaa.
Itse kävin tänään lääkärillä, sain myös pureman etusormeeni. Jonkun hammas mennyt kynnen vierestä sisään ja nyt on sormi tulehtunut. Antibioottikuuri, toivon mukaan nyt paranisi hyvin, kun on oikean käden etusormenpää, ei mitään voi sillä nyt tehdä.

Kiitän kovasti edellisistä kommenteista. En ole vielä ollut dogin omistajiin yhteydessä uudelleen,
(he toivat meidät silloin illalla autolla kotiin), mutta kun tästä tokenen, koitan hoitaa asiat kyllä kuntoon myös siltä asian toiselta kantilta.

Helmin kanssa äsken kävin ulkona, niin jo reippaasti käveli, halusi kuitenkin että rappuset vielä kannan alaspäin. Kyllä me tästä tokenemme, vaikka varmaan jotkin traumat kyllä jää.

Kommentit

  1. Voi järkytys! Nyt ymmärrän miksi olette valvoneet. Voi Helmi-pieni! Huh mitä jälkeä on syntynyt. Toivottavasti kivut eivät ole kovat. Ja toivottavasti sormesi paranee pian.
    Juuri toissailtana lenkillä puhuttiin pitkään tuosta aiheesta, että kannattaa kiertää kauempaa oikein isot ja vieraat koirat. Voivat olla kotona mitä ihanimpia lullukoita, mutta välillä eläimellä voi naksahtaa jostain käsittämättömästä syystä ja tappelu on valmis. Ja pelottavan montaa valtavaa koiraa ulkoiluttaa heiveröinen ihminen, jolla ei välttämättä ole voimia eikä taitoakaan pidellä jos jotain sattuu. Suuressa koirassa on valtavat voimat ja välillä katselen kyllä kauhuissani kuinka omistajaa viedään ihan miten tahansa, koira vie ja omistaja vikisee kun mennään. Niin se ei vielä minulle selvinnyt, kun luin nopsaan kauhistellen että oliko se suuri irti???
    Toivottavasti Helmille ei jää nyt tuosta kammoa päälle.
    Voi parantukaa pian!

    VastaaPoista
  2. Siis kävin lukemassa uudelleen...irtihän se koira oli. Ja luultavasti puolusti vain reviiriään, mutta tuon kokoisella koiralla kuuluisi olla tukeva koira-aita siinä reviirinsä ympärillä tai sitten koira muuten kunnolla kiinni.
    Kyllä asiaan olisi syytä vielä puuttua, sillä seuraava hyökkäyksen kohde voi olla lapsikin.

    VastaaPoista
  3. Huh, miten hurjat haavat, onpa se ollut kauhea hyökkäys.

    Pikaisia paranemisia!

    VastaaPoista
  4. Kiitän kommenteista ja nyt meillä aletaan jo voida paremmin. On tuo Helmi vain niin reipas ja niin iloinen aamulla herätessään:)
    Kaikki isot koirat varmaan kierrämme kaukaa tästä lähtien, vaikka olisivat kuinka kilttejä tahansa.

    VastaaPoista
  5. Kiitokset värjäysvinkeistä! Oletko niistä saunakukista käyttänyt pelkästään kukat?

    VastaaPoista
  6. Elina: niin siitä saunakukasta eli peltosauniosta kyllä meni varsineen kokonaan.

    VastaaPoista
  7. Huh sentään, millainen hyökkäys on sattunut ja millaista jälkeä on tullut Helmi-reppanalle. Pikaista paranemista molemmille!
    t. anki silmukkaketjusta

    VastaaPoista
  8. Onpas hurjat puremat! Ei siellä vielä meidän siellä asuessa mitään tanskan doggia ollut, vai oliko.

    VastaaPoista
  9. Onneksi ei käynyt vielä pahemmin ja Helmi on jo reipas. Jaksamista!

    VastaaPoista
  10. Auts, ihan selkäpiistä vihlaisi nuo kuvat. Vaan Helmi tuntuu olevan melkoinen selviytyjä. Kait siinä samalla selviytyy kotiväkikin.

    VastaaPoista
  11. Kiitos teille kaikille kommenteista, nyt ollemme jo hyvässä vaudissa paranemaan päin.

    Krisu: ei ollut ei vielä silloin. ja aika nuori tämä koirakin vielä.

    VastaaPoista
  12. Voi kamala! Ihan pahaa tekee katsoa. Miten ihmiset voivat pitää koiriaan tuolla lailla, että pääsevät toisia puremaan? - En ymmärrä.

    Paranemista pikku Helmille ja emännälle! :)

    Paula

    VastaaPoista
  13. Voi kamala, mitä teille on sattunut! Eläinten käytöksestä ei aina voi olla varma, ei edes omien (meillä täällä kissat ja kanit totuttelee hiljakseen toisiinsa...). Toivottavasti saatte asiat selvitettyä ison koiran omistajan kanssa. Paranemisia!

    VastaaPoista
  14. Onhan aikamoista jälkeä, on ollut kyllä kipeät haavat.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Kiitos kun kommentoit!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Silkki-jakki lanka

Oletko tutustunut tähän aivan mahtavaan pehmoiseen ja lämpöiseen lankaan. Olen näitä nyt päivittänyt hiukan verkkokauppaan Kudon Tibetan DK on merinovillaa 60 %. Merinovilla on Eteleä-Amerikasta ja se on superwash käsitelty Euroopassa korkeimman Ökö-Tex-standardin mukaisesti. Se on mulesingvapaa. Lisäksi on silkkiä 20 % ja peräisin Kiinasta sekä lämpöistä jakin karvaa 20 %. Se tulee Tiibetistä tai Mongoliasta. Lanka on luonnollisella pohjasävyllä harmaata. Kudon Tibetan Dk -langat ovat laadukkaita käsinvärjätty hellästi Tampereella Hiedanrannan Pajalla.

Ystävyyden viestikapula

Sain Arleenalta , kiitos paljon, ystävyyden viestikapula-haasteen. Piti hieman mennä lapsuuden poluille muistelemaan. 1. Mitä vastasit lapsena, kun sinulta kysyttiin mikä sinusta tulee isona? Koulutoverini kirjaan taisin kirjoittaa opettaja. 2. Mitkä olivat lempisarjakuviasi ? Aku Ankkahan se oli. 3. Mitkä olivat lempipelejäsi ? Se oli jokin nappulapeli, en muista yhtään sen nimeä. Iso taiteltu paperi se oli ja noppaa siinä heitettiin ja liikuttiin sitten nopan näyttämä määrä eteen tai joskus taaksepäin. Afrikantähti oli myös. Ulkoleikeistä 10 tikkua laudalla oli mieluinen. 4. Mikä oli paras syntymäpäiväsi ja miksi? Tuotakaan en muista. Syntymäpäiviä kyllä vietettiin, ainakin tädin perhe tuli kylään. Kerran sain papiljotit, ne ovat jääneet mieleeni. 5. Mitä sellaista olisit ehdottomasti halunnut tehdä mitä et ole vielä tehnyt? Nyt ei tule mitään mieleen mitä olisin halunnut tehdä lapsena ja se olisi vielä tekemättä. 6. Mikä oli ensimmäinen lempiu...

Lumikuvia ja mustikankukkia

Eilen osuivat kauniisti auringonsäteet lumeen ja lumikiteet olivatkin hauskasti pystyssä. Tämäkin törröttäjä pääsi kuvattavaksi. Aikaisemmin postaamassani jouluasetelmassa olevat mustikanvarvut heräsivät jo kukkaan.