Kesää oli vielä jäljellä.

Tänään oli niin kesäinen sunnuntai. Otin pihamaalle kameran mukaan ja kuvasin sillä aikaa, kun odotin punavyöseitikkien kiehumista.  Kävimme aiemmin päivällä metsässä sieniä keräämässä.

Pihlajanmarjoja on tosi paljon. Linnuille on varmasti riittävästi ruokaa pitkälle syksyyn asti.

Pihassa kasvaa aikas iso herkkutatti tai jokin tatti kuitenkin. Nappasin kuvan lakin alapuolelta ja jätin sen kasvamaan edelleen.

Sieniretken saalista puhdistettuna. Ai että, miten minusta onkin tullut sienten suuri ystävä. No silti keräsin veriseitikkejä ja punavyöseitikkejä. Isäntä keräsi nämä herkut ja tekee hyvää ruokaa.



Veriseitikit laitoin kuivumaan ja odottelen lisää näiden saalista. Jatkuisipa tämä ihana syksynalku vielä pitkään.

Sienivärjäys

 Tänä kesänä on kasveilla värjäykset jääneet aika vähiin, niin toivonpa että tulisi syksyä kohti hyviä värjäyssieniä.

Pihalta löytyi jo muutamia limanuljaskoja, pakkohan oli ne kerätä ennenkuin vallan kuivuvat. Meillä ei ole laisinkaan hirvittävästi satanut, kuten muualla tuntuu olevan. Kattilaan siis sienet.

Muistelin, että joskus olen saanut näillä harmaata lankaa, mutta en nyt niin tarkistellut asiaa. Odotin siis harmaata, mutta tästä näytti tulevan kaunis beesi. Puretteena vain aluna. Sieniä oli tosi vähän, joten lankaa laitoin 85 g silkki/merinovillaa.

 

Kaunis punertavan beesi värinä. Ei ollenkaan hullumpi värisävy. Tarkistelin kansioista ja harmaata olinkin saanut, kun käytin rautaa puretteena.